sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Suru-uutinen saapui yllättäen

Eilen sain surullisen viestin, joka veti ensin sanattomaksi. Saran ja Hupin tytär, A-pentueen reippain whippetinalku Miyessa Addictedtolove aka Ada on lähtenyt pilveksi taivaanrantaan. Ada oli alkanut oireilla yhtäkkiä, olla vaisu eikä jaksanut lenkkeillä. Syyksi paljastui kasvain sydämessä.

Nyt lähti ensimmäinen kasvateistani, vain kymmenvuotiaana. Ada oli pentueen tomerin, ja sai luonteensa vuoksi pentulaatikossa ensin kutsumanimen Justiina. Tapasin Adan myöhemmin kaksi kertaa, ensin kymmenkuisena ja sitten toisen kerran noin kolmevuotiaana Mellunmäen koirapuistossa, kun Ada oli Helsingissä hoidossa.

Lepää rauhassa Ada-pieni, tuska on poissa. Itku jää jälkeesi. Lämmin osanottoni Elina-omistajalle.

Ada ja Sara-äiti
Ada ja Linda kokeilevat kaulapantoja.
Ada 8 viikkoa
Siskokset Linda ja Ada koirapuistossa 10 kk ikäisinä.

Talven kuulumisia

Kasvattajatapaamisen jälkeen olemme viettäneet talvitaukoa, jonka katkaisi tosin Messukeskuksen näyttely joulukuussa. Bondi osallistui lauantaina 9.12.2017 Pohjoismaiden Voittaja -näyttelyyn tuloksella val ERI, tuomarina Christophe Coppel, Ranska. Nennan vuoro oli sunnuntaina osallistua Voittaja 2017 -näyttelyyn, mutta silloin sattui ikävä kyllä tuomarivaihdos. Espanjalainen tuomari, jolle ilmoitin, vaihtui suomalaiseen Tuula Savolaiseen. Tuloksena nuorten luokan debyytissä EH. Heidillä oli nyt tilaisuus nähdä Nenna vjuoden tauon jälkeen ja samalla otettiin uusia kuvia.

kuva Heidi Lonnakko
kuva Kai Heinonen

Lindan kanssa ollaan käyty kuntoutuksessa. Vihdoinkin saadaan apua Lindan ontumiseen ja kipuihin. Eläinlääkäri Emmi Syrjänen ja fysioterapeutti Maria Sukanen Tammiston Evidensiassa hoitavat Lindaa nyt yhteistyössä. Olemme käyneet fysioterapiassa kolme kertaa, ensimmäisen ja toisen kerran välissä oli 2 viikkoa, toisen ja kolmannen kerran välissä 4 viikkoa ja nyt menemme 2 kk kuluttua neljännen kerran. Hoito-ohjeisiin kuuluu kotijumppa tarkkojen määräysten mukaan, irtipitokielto sekä määrämittaiset ulkoilut, joita saa pidentää tietyin väliajoin. Lindalla on myös hermokipulääkitys päällä. Tuloksia näkyy selvästi ja ontuminen on jäänyt pois. Hoidon alussa Emmi leikkasi Lindan vanhan kivireiän kovat reunukset pois ja antura on parantunut täydellisesti.

Sara kävi myös Emmiä katsomassa ja samalla otettiin iso verenkuva. Kaikki arvot neljäätoista lähestyvällä rouvalla edelleen hienot! Sara sai vatsavaivoihin kaoliini-pektiiniä 5 vrk kuurin ja se auttoi, sen jälkeen se on pystynyt nukkumaan yöt ravaamatta pihalla. Toivotaan, että vaiva ei kovin pian uusisi. Sara on laihtunut kovasti ja lihakset ovat kadonneet, mutta mieli on vielä pirteä ja lenkillä käyntikin maistuu lähes joka päivä. Maalla asuessamme nykyään ei tarvitse aina viedä sitä ulos tiettyjen sääntöjen mukaan remmiulkoilulle, vaan voidaan mennä voimien mukaan ja käydä välillä vain pihalla tai postilaatikolla kevyesti.

Bondi ja Nenna ovat kelien ja pimeyden takia saaneet juosta vapaana valitettavan vähän. Kun en ole valoisaan aikaan ulkoiluttamassa niitä kuin viikonloppuna, ja enimmäkseen on ollut märkää, lumetonta ja hiekkaista, ei katulenkeistäkään ole oikein tullut mitään. Molemmat nuoret on kuitenkin hierottu nyt kahteen kertaan ja pahempia jumeja ei löytynyt, Bondikin on hienossa lihaskunnossa onneksi edelleen vaikka lähenee seitsemää vuotta. Viikonloppuisin on sitten rallattu senkin edestä mitä arkena ei päästä.

Viron reissulla Elsalle menestystä!

Vaikka vuosi jo ehti vaihtua ja 2024 alkaa, palaan vielä viime vuoteen. Huomasin yhtäkkiä, että olen unohtanut päivittää Viron-matkamme tulo...